Mikä siinä on.. Silloin kun Miro on kipeä tai hieman heikommillaan, pelkään aina pahinta. Ajatusmaailmani keskittyy vain häneen ja pelkotilaani. Olen lukossa. Keskustelin tuttuni kanssa siitä, kuinka pahinta saa aina pelätä, kun tilanne sattuu päälle. Mirolla oli jonkinmuotoinen vatsatauti pari vkoa sitten.. Pelkäsin hänen puolestaan. Öitä en nukkunut, koska pelkäsin Miron tukehtuvan oksennukseen. Juuri kun …
Tuntuu niin hassulta… Lapsi, jonka olin jo hyvästellyt, kuuluu minun elämään vielä kolmenkin vuoden jälkeen. Lapsi, jolle lääkärit antoivat tuomion, jota vanhemmat itku kurkussa yrittivät ymmärtää ja epäuskoisesti hyväksymään. Lapsi, jota rakastan, vaikka välillä tuntui siltä, etten koskaan oppisi häntä rakastamaan. Lapsi, joka on taistellut koko pienen elämänsä ajan ja todistanut kuuluvansa tähän perheeseen sekä …
Merkinnät RSS-syötteenä