Olen niin ylpeä omasta urheasta pojastani <3. En pysty sanoin kertomaan, kuinka ylpeä olen. Rakkauden osoituksella kyllä. Vaikka Mirolla tuli motoriikassa takapakkia, toivon kuntoutuksen vahvistavan tämän kaiken.. Mirosta ei koskaan tiedä.. On yllättänyt meidän kaikki. Perjantaina(19.10) pääsimme kotiin, koska toipilaana kunto oli jo todella hyvä. Kotona ei ole ollut toistaiseksi kouristuksia tai kohtauksia. Jo seuraavana …
Halusin purkaa pahaa mieltäni jonnekin.. Olen Miron iloisella ihmeellä saanut monet onnen kyyneliin. Mutta joskus onni päättyy.. Sydän murtuneena kirjoitan silmät kosteina itkemisestä.. Olen taas hukassa.. Vihan ja pelon peitossa.. Ulkoapäin näytän vahvalta mutta sisältäpäin olen rikki. Pidättelen kyyneleitä, vältän katseita ja vaikenen kun pystyn.. En pysty auttamaan miestäni, enkä Miroa. Rakasta lastani, joka äitiään …
Merkinnät RSS-syötteenä