Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Luokittelematon

Ethän tuomitse, jos et tunne?

16.11.2017, taona84

Olen pitkään jo pohtinut, miettinyt miten asian julkaisen? En kaipaa sääliä asian puolesta vaan ymmärrystä ja tukea..
Kerron ensin, jonka jälkeen toivon rakentavaa palautetta. Se onko se negatiivinen vai positiivinen.. Se on lukijan päätettävissä..
Muistelkaa päivää, kun kellot siirrettiin taaksepäin.. Vaikuttiko se teihin millään tavalla? Miro heräsi joka aamu sillä viikolla puoli viisi, stemppasi aamupäivän ja hoiti hyvin tehtävänsä koulussa. Kotona oli kaikkien muksujen kimpussa, huuteli, kiroili ja se, mikä minuun sattui eniten, mikä kuormitti mieltäni, joka oli jo valmiiksi niin väsynyt.. Joka päivä Miro sanoi minulle:” Mä tapan sut!”. Se viikko oli monelle hyvin rankka. Koitti lauantai, tein tiskejä. Pelkkä lautasen nostaminen sai mut ahdistumaan.. Aloin itkeä, en saanut sanoja suustani. Lopulta huusin:” Mä en enää jaksa!”. Enkä edes valehdellut.. Sunnuntaina ymmärsin sen, se mikä vuosi sitten valtasi mut, oli tulossa uudestaan. Masennus. Aloitin mielialalääkkeet, joihin sain luvan maanantaina lääkäriltä. Hän ei kyseenalaistanut ollenkaan, vaan ymmärsi tilanteeni. Kyllä, syön mielialalääkkeitä.. Enkä ollenkaan häpeä sanoa sitä ääneen.. Ne ovat osa mua. Jäin sairaslomalle viikoksi. Ilkeä totuus.. Olisin mielelläni ollut töissä, se on se arki josta oikeasti tarvitsen irtioton. Tämä ei ole avuhuuto, vaan fakta. Niin paljon olen arjessa kokenut, että se sotii mun mieleni kanssa..
Asioista on puhuttava niin kuin ne on..
Siksi pyydänkin, älä tuomitse jos et tunne.. Rakastan lapsiani, vaikka arki onkin haastavaa. Kaiken heidän vuoksi teen.. Nyt, aina ja ikuisesti <3


Yksi vastaus

  1. Hanna Sandqvist sanoo:

    Hienoa että puhut asioista niiden omilla nimillä. Itse en pysty samaistumaan sinun työtaakaan voin vaan kuvitella mitä arki on. Usein se on nimenomaan yksin puurtamista ja tuntuu ettei kukaan kuule eikä nää, saatika halua auttaa. Tässä itsekkäässä maailmassa usein ajatellaan että jos et pärjää niin se on voi voi. Mä sanon sulle että olet ihan super nainen kun päivästä toiseen kuitenkin päätät jaksaa vaikka ei huvittaisi. Monet ”terveetkin”syövät lääkkeitä, siitä ei vaan puhuta. Mua auttaa rukous vaikena päivinä. On parempi huutaa apua joltain kun olla yksin ajatustensa kanssa. Lapset on lahja ja sulle on annettu voima ja viisaus niiden kasvattamiseen. Sanotaan, ettei kenellekkään anneta enempää kuon jaksaa kantaa. Toki on päiviä milloin itsekkin olen tuon sanonnan kyseenalaistanut. Sun työ.kantaa hedelmää ja lapset kiittävät äidistä joka välittää ja haluaa huolehtia. Voimia ja mä muistan sua ainakin iltarukouksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *